Suunnittelu ja tekoäly

Tekoälyn hyödyntäminen luovassa työssä
– Visuaalisen muotoilijan näkökulma tekoälyyn

Teen työkseni brändeille visuaalista suunnittelua, mikä sisältää graafisen suunnittelun digi- ja printtiympäristössä sekä kuvasuunnittelun. Tässä tekstissä kerron tekoälyn käyttökokemuksesta ja ajatuksistani, miten visuaalinen suunnittelija kokee tekoälyn omassa työssään. Visuaalisessa työssäni en vielä kovin laajasti hyödynnä tekoälyn mahdollisuuksia, vaan käyttö on enemmänkin keskustelua tekoälyn kanssa. Se auttaa hahmottamaan asioita ja pallottelemaan ideoita silloin, kun työkaveria ei ole, ja yksinyrittäjillä tilanne on usein tämä. Tekoäly voikin jossain määrin toimia työkaverina, kun omat ajatukset junnaavat paikoillaan.

Tekoälyn eri sovellusten aktiivisen testaamisen sijaan pidän itseni ajan tasalla lukemalla päivityksiä ja seuraamalla kehitystä esimerkiksi webinaareissa. Olen aina kuitenkin valmis kehittämään osaamista tarpeen mukaan ja ottamaan käyttöön uusia ohjelmia, jos se tuntuu hyödylliseltä tai on työtehtävän kannalta välttämätöntä. Aktiivinen tekoälyn välttely ja vastustaminen ei toimi ottaen huomioon alan, jolla toimin, mutta en kuitenkaan pidä tarpeellisena opetella jokaista uutta ohjelmaa. Aikaa on rajallisesti ja pyrin tekemään sen, mikä on tarpeellista.

Käytän ChatGPT:tä työkaluna, kun haluan pallotella ideoita. Omaan tekemiseen, kuten yrityksen markkinointiin kaipaan silloin tällöin ideoita, joita tekoäly voi tarjota. Joskus kaipaan ideoita esimerkiksi työnkulun helpottamiseen ja saan vinkkejä ohjelmista ja tavoista, miten voisin työtä ja organisointia helpottaa. Mikäli minun pitää luoda useita kuvia itselleni tai jotain projektia varten, voin saada tekoälyltä kontekstiin sopivia ideoita kuvateemoihin. Jokaisella varmastikin joskus on jumi oman työnsä tai brändinsä suhteen ja silloin ideoiden pallottelu voi auttaa näkemään asiat etäämmältä.

Tekoäly on varmastikin vienyt mainonnan ja viestinnän alalta työpaikkoja, koska kuka tahansa voi tällä hetkellä luoda kuvia, tekstejä ja toteuttaa yksittäisiä markkinoinnin materiaaleja. Kysymys onkin enemmän siitä, kuka promptaa, ja millä näkemyksellä ja kokemuksella. Pysyykö yrityksen brändi ja viestintä yhtenäisenä kaikissa materiaaleissa ja kanavissa? Ja kuka loppujen lopuksi koordinoi ja konkreettisesti tekee tätä kaikkea, onko se toimitusjohtaja vai markkinointijohtaja? Luultavasti se on jatkossakin visuaalisen viestinnän ammattilainen, kuten strategian ymmärtävä graafinen suunnittelija. Kokonaiskuvan hallinta ja strategian mukaan toteutettavat brändin materiaalit ovat se, missä ihminen on ohjaksissa. Tekoälyllä ei ole makua tai elämänkokemusta apuna siinä, mitä se tarjoaa. Osaatko kuratoida tekoälyn tarjoaman sisällön, vai meneekö kaikki läpi? Uskon, että oman sekä brändin tyylin tunteville, kokonaisuudet hallitseville tekijöille on kysyntää jatkossakin.

“Kysymys onkin enemmän siitä, kuka promptaa, ja millä näkemyksellä ja kokemuksella. Osaatko kuratoida tekoälyn tarjoaman sisällön, vai meneekö kaikki läpi?”

Tulevaisuudesta en vielä tiedä, viekö tekoäly nämäkin osa-alueet, mihin ihmistä tällä hetkellä brändisuunnittelussa tarvitaan. Harmi joka tapauksessa, että moni on ulkoistanut tekoälylle suunnittelun hauskimman osuuden, eli luovuuden käytön. Pidän itse visuaalisissa toteutuksissa, kuvissa ja teksteissä joskus hieman jopa omintakeisesta, elämänmakuisesta tyylistä ja sellaista on koneen mahdoton imitoida. Persoonallisuuden ja luonnollisuuden vastareaktio on jo täällä, ihminen kaipaa toisen ihmisen tekemää. Sosiaalisen median kuva- ja tekstisisällöissä kannustetaan nyt luonnollisuuteen. Tekoäly ei tällä hetkellä tule luoksenne ja valokuvaa persoonan mukaisia brändikuvia yrityksenne tarinan huomioiden, teidän omilla aidoilla kasvoillanne. Tekoälysisällöllä et voi erottua eduksesi, vaan luottamus saavutetaan aitoudella, ihmisen luomalla sisällöllä. Ei ole hyväksi, jos kuvan tai tekstin vastaanottajan on mietittävä, onkohan tämäkin sisältö luotu tekoälyllä. Kuvissa ja teksteissä oleva persoonallisuus ja jopa kauneusvirheet luovat nyt luottamusta. 

(Tekoälyä ei ole käytetty tämän tekstiosuuden luomisessa, ihmis-copywriteria sen hionnassa kylläkin.)

“Persoonallisuuden ja luonnollisuuden vastareaktio on jo täällä, ihminen kaipaa toisen ihmisen tekemää.”

Artikkeli on osa pidempää tekstiä ja se on julkaistu alunperin LinkedInissä videosuunnittelijan ja visuaalisen suunnittelijan yhteisartikkelina.